KAMARIKUORO CAMENA 40 VUOTTA 26.10.2019

Kamarikuoro Camenan 40-vuotista taivalta juhlitaan konsertilla lauantaina 26.10.2019 kello 17 Puistotornin Konsu-salissa (Hämeenpuisto 28).

Kamarikuoro Camena 40 vuotta

Konsertin ohjelma on seuraava:

  • Hilu, hilu
    (kansansävelmä, sov. Jaakko Hulkkonen)
  • Aurinkokello viisi
    (säv. Olli Vehkavaara, san. Jouni Paarlahti)
  • Kun kello seisoo
    (säv. Heikki Sarmanto, san. Eino Leino, sov. Auvo Sarmanto)
  • Underbart är kort
    (säv. ja san. Pomel Ramel)
  • With the dawn
    (säv. Antti Nissilä, san. Thomas Caulfield Irwin)
  • All's right with the world
    (säv. Antti Nissilä, san. Robert Browning)
  • Till Thérèse Hahl
    (säv. Jean Sibelius, san. Nils Wasastjerna)
  • Sortunut ääni
    (säv. Jean Sibelius, san. Kanteletar)
  • Uusi uoma (kantaesitys)
    (säv. Jani Laaksonen, san. Mari Vesala)

VÄLIAIKA

  • Tikanpolkka
    (säv. Jaakko Mäntyjärvi, san. Lauri Viita)
  • Fünf Gesänge
    (säv. Johannes Brahms, san. Friedrich Rückert, Max Kalbeck, Josef Wenzig ja Klaus Roth)
  • Nocturno
    (säv. Jaakko Mäntyjärvi, san. Eino Leino)
  • Polska and fugue in F minor
    (kansansävelmä, sov. Jaakko Mäntyjärvi)
  • Avis aquila de Lappis
    (säv. Pekka Kostiainen, san. Kalevala, lat. san. Tuomo Pekkanen)

Ohjelmiston taustat

Neljään vuosikymmeneen kuorotoimintaa mahtuu lukemattomia kappaleita, harjoituksia, konsertteja ja kuoromatkoja niin Suomessa kuin ulkomailla. Musiikin äärellä jaettuja hetkiä ja tarinoita. Tämä juhlakonsertti esittelee Kamarikuoro Camenan historiaa sen ensimmäisten neljän vuosikymmenen varrelta. Mukana on musiikkia laidasta laitaan, kevyempiä ja klassisempia, ikivihreitä ja uunituoreita kappaleita monilla eri kielillä monista eri maista. Kaikilla näillä kappaleilla on jokin erityinen paikkansa kuoron historiassa. Vain kirkkomusiikki ja joululaulut puuttuvat, niitä varten juhlavuosi pitää sisällään omat konserttinsa.

Kuoron omiksi kestosuosikeiksi nousseiden teosten lisäksi tärkeinä teemoina tässä konsertissa ovat tilausteokset ja ulkomaanmatkat. Esitämme kuorolle vuosien varrella sävellettyjä teoksia Olli Vehkavaaralta, Pekka Kostiaiselta ja Antti Nissilältä, sekä kantaesitämme kuoronjohtaja Jani Laaksosen teoksen Uusi uoma. Esitämme myös lukuisille ulkomaanmatkoille mukaan ottamaamme ohjelmistoa niin Jean Sibeliukselta, Jaakko Mäntyjärveltä, Heikki Sarmannolta kuin Johannes Brahmsiltakin. Tervetuloa aloittamaan kanssamme Camenan viides vuosikymmen!

Jaakko Hulkkonen (1927–2008) teki elämäntyönsä kuoronjohtajana Imatran seudulla sodan jälkeisenä aikana, ja hän toimi myös Imatran seurakunnan Kolmen Ristin kirkon kanttorina vuoteen 1990 asti. Hulkkonen teki paljon sovituksia suomalaisista kansanlauluista, ja ne poikkesivat persoonallisella tyylillään aiemmin tehdyistä sovituksista. Hulkkonen oli itse kuoronjohtaja ja tiesi, kuinka kuorolle sovitetaan sujuvaa tekstuuria. Tämän konsertin avaava Hilu, hilu julkaistiin 1974. Hulkkosen sovituksille tyypillisesti tässäkin teoksessa on runsaasti huumoria ja viihteellisiä elementtejä.

Olli Vehkavaara (1941–) oli Kamarikuoro Camenan pitkäaikainen taiteellinen johtaja, ja hän jätti lähtemättömän jälkensä Camenan sointiin ja ohjelmistoon. Vehkavaara sävelsi ja sovitti runsaasti musiikkia Camenalle. Tässä konsertissa kuullaan kuoron pitkäaikaisen puheenjohtajan Jouni Paarlahden (1936–) runoon sävelletty Aurinkokello viisi.

Säveltäjä-pianisti Heikki Sarmanto (1939–) on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisen jazzin edustajia. Hän on saanut useita palkintoja työstään jazzmuusikkona. Sarja Pohjoisia kuvia on valikoima Eino Leinon (1878–1926) runoihin sävellettyjä lauluja. Heikki Sarmanto sävelsi sarjan vuonna 1977 yksinlauluiksi Eino Leinon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, ja säveltäjän veli Auvo Sarmanto (1935–) valitsi ja sovitti laulut sekakuorolle 1986. Sarjasta tässä konsertissa kuullaan osa Kun kello seisoo.

Povel Ramel (1922–2007) oli monipuolinen ruotsalainen viihdetaiteilija. Ramelin tuotannossa on laaja valikoima lauluja sekä revyitä ja ravintolashow-sisältöä. Ramelin tuotannolle ominaista on tekstien nokkeluus ja leikillisyys. Tässä konsertissa kuultava hieno elämän onnen lyhyyttä korostava Underbart är kort on sävelletty 1956 ilmestyneeseen elokuvaan Ratataa eller The Staffan Stolle Story.

Antti Nissilä (1969–) on säveltänyt kymmeniä lauluja ja kuoroteoksia sekä noin 40 teosta puhallinorkestereille. Nissilä on työskennellyt Ylä-Satakunnan musiikkiopiston opettajana Ikaalisissa, Ikaalisten kansalaisopiston musiikinopettajana sekä nuorisopuhallinorkesteri INO:n ja eri kuorojen johtajana. Nissilä on myös oopperalaulaja äänialanaan baritoni. Vuodesta 2015 Nissilä on työskennellyt Hammerfestin kaupungin palveluksessa laulajana, laulupedagogina sekä orkesterin- ja kuoronjohtajana.

Tilasimme 30-vuotisjuhlakonserttia varten tilausteoksen Antti Nissilältä. Tavoitteena oli saada suomalainen nykyteos, jota voidaan esittää myös ulkomailla. Thomas Caulfield Irwinin (1823–1892) runo With the Dawn on pienen lapsen vanhempien yöllinen keskustelu, jossa intiimit jännitteet saavat tapahtumapaikkana olevan merenrannan maisemasta ympärilleen avaraa tilaa. 30-vuotisjuhlakonsertissa Antti Nissilä lahjoitti Camenalle uuden teoksen All’s right with the World, jossa on nykyajan mediatiedon tulvassa eläville ihmisille rauhoittava sanoma: maailmassa on kaikki hyvin.

Till Thérèse Hahl on kaunis pieni kunniaosoitus Jean Sibeliuksen (1865–1957) hyvälle ystävälle ja Sävelistö-kuorovihkojen toimittajalle tämän 60-vuotispäiviksi 1902. Sibelius sävelsi teoksen vielä uudelleen samaan tekstiin ilmeisesti sanoittajan Nils Wasastjernan (1872–1951) mieliksi.

Sortunut ääni on Kantelettaren runoon sävelletty 1898 alun perin mieskuorolle, kuten monet muutkin Sibeliuksen kuoroteoksista, mutta Sibelius teki sekakuorosovituksen teoksesta jo samana vuonna. Sortunut ääni etenee 5/4-tahdissa ja huipentuu komeasti.

Tähän konserttiin tilattiin uusi teos kuoron taiteelliselta johtajalta Jani Laaksoselta (1980–).
Kuoromme nimi Camena tarkoittaa kirjallisesta lähteestä riippuen joko lähteiden jumalatarta tai muusaa. Tiiviissä yhteistyössä runoilija Mari Vesalan kanssa tehty teos ottaa kuoron juhlavuoden kunniaksi inspiraatiokseen molemmat tulkinnat ja kertoo sekä tekstin että musiikin tasolla siitä, miten niin pisara kuin ajatuskin voivat aloittaa ketjureaktion joka muuttaa maailmaa, synnyttää uuden uoman.

Jaakko Mäntyjärvi (1963–) opiskeli englantia ja yleistä kielitiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui 1991. Hänellä on myös vuodelta 1987 virallisen kääntäjän pätevyys kielipareissa suomi-englanti ja englanti-suomi. Hän on lisäksi opiskellut musiikin teoriaa ja kuoronjohtoa Sibelius-Akatemiassa. Mäntyjärvi omaksuu teoksissaan vaikutteita eri tyyleistä ja eri aikakausilta, sulauttaen ne osaksi omaa tyyliään; toisaalta hänen ilmaisunsa perustuu perinteisiin ratkaisuihin ja käyttää modernin musiikin keinovaroja hyvin säästeliäästi. Konsertin toisen puoliajan aloittava Tikanpolkka on sävelletty Lauri Viidan (1916–1965) runoon, ja se kuuluu 1982 valmistuneeseen Kolme romanttista laulelmaa -teokseen. Samasta sarjasta kuullaan Eino Leinon (1878–1926) runoon sävelletty Nocturno. Polska and Fugue in F minor on 1996 valmistunut neliääninen sovitus Koiviston polskasta.

Johannes Brahms (1833–1897) on saksalaisen romantiikan edustaja, ja häntä pidetään yhtenä suurimmista koskaan eläneistä säveltäjistä. Brahmsin tuotantoon kuuluu sinfonioita, konserttoja, kamarimusiikkia, pianokappaleita, kuoroteoksia ja yli 200 yksinlaulua.
Fünf Gesänge -sarja valmistui 1888, kun Brahms oli 55-vuotias poikamies. Sarjan laulut heijastavat erittäin voimakasta kaipuuta ja jopa tragiikkaa. Brahms valitsi lauluihin tekstejä, joissa käsitellään kadotettua nuoruutta, kesän kääntymistä syksyksi, ja lopulta ihmisen kuolevaisuutta. Vaikka yksittäiset osat eivät ole kuorolle hankalia, tekstien synkkyys yhdistettynä voimakkaisiin melodioihin ja monimutkaisiin harmonioihin tekevät sarjasta haastavan esitettävän mille tahansa kuorolle. Sarja on syystäkin kuorokirjallisuuden klassikko.

Pekka Kostiainen (1944–) on kaikille kuoromusiikin ystäville tuttu hahmo. Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja suoritti kanttori-urkurin tutkinnon vuonna 1968 ja sävellysdiplomin professori Jouko Tolosen johdolla vuonna 1973. Kostiainen toimi Pohjan suomalaisen seurakunnan kanttori-urkurina ja Sibelius-Akatemian apuopettajana vuosina 1969–1971 ja Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen lehtorina vuosina 1971–2000. Hän perusti Musica-kuoron Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen yhteyteen vuonna 1976 ja johti sitä vuoteen 2018 asti. Lisäksi Kostiainen on ollut vuodesta 1994 vuoteen 2008 Jyväskylän musiikkiluokkien Vox Aurea -lapsikuoron johtaja. Kostiainen on saanut työstään ja sävellyksistään lukuisia palkintoja.

Tilasimme 30-vuotisjuhlakonserttia varten tilausteoksen Pekka Kostiaiselta. Halusimme suomalaisen teoksen, joka toimisi myös ulkomailla konserteissa ja kilpailuissa. Tästä syystä tekstin kielenä päätettiin käyttää latinaa. Tuloksena on Avis aquila de Lappis, professori Tuomo Pekkasen (1934–) latinan kielelle kääntämä Kalevalan runo Lensi lintunen Lapista, joka kertoo tarinan Väinämöisen tulosta kosiomatkalle Pohjolaan.

Uusi uoma

Sanat Mari Vesala

Tule lepää lähteellä, vaali virvoittavaa vettä.
Täytä malja maidolla valkealla virralla,
povesta povelle seuraavalle seuraksi ikuisten itujen.

Solisen uutta, solisen tulevaisuutta, solisen sielusi kyllyydeksi.
Kun solinan kuulet, kuuntele tarkkaan sisäisen lähteen silmää.
Kun solinan sointi sisälläs herää, anna sen lähteä lentoon.

Kun pisara kohtaa kauneuden aallon, yli äyräiden se hyökyköön.

Viriää pieni liike, häivähdys lähes huomaamaton.
Alkaa aika, koittaa kuohu, yhdestä useita kehkeytyy kohina,
janana jatkuvana.

Pisarat pienet, valtavan vahvat puhtain mielin piiskaavat pintaa.
Pyörii, pyörii pinnan alla.

Vesi vasten valtavirtaa, syvän veden synnyttävä.
Vesi vasten valtavirtaa, uuden uoman aloittava.

Hiekkaan häipyy vanha virta, pisaroina nuoren mielen nuori voima.
Joki syntyy aatoksista, ajatuksista ajattomista.
Kauneus syttyy sisimpääsi, vedestä nousee valo.
Tulee uusi uoma, kuohuun syntyneiden luoma.